Talkoohenki on oiva esimerkki käläviäläisyydestä
Kälviän kulttuurivaikuttaja, vapaa-aikasihteeri Kirsi Hänninen täyttää pyöreitä vuosia. Ja monta mutkaa ja kiemuraa löytyykin puolivuosisataisen polun varrelta. - Olen syntyjään Helsingin maalaiskunnasta, tosin sellaista paikkaa ei enää ole olemassakaan. varsinaisen lapsuuden ja nuoruuden vietin kuitenkin Toijalassa ja Akaalla. sanoo Kirsi Hänninen. Sanaristikontekijällä välähtää heti, Akaa, sieltähän se on tuttu paikka. Samoin arkkiatri Arvo Ylppö oli sieltä kotoisin. - Opiskelut veivät Keski-Suomeen, Suolahteen, josta valmistuin nuorisosihteeriksi. Työt aloitin Kinnulan nuorisosihteerinä ja seuraavaksi olin Jyväskylässä Vesaisten toiminnanjohtajana Ja sitten tie toikin Kokkolaan ja sitten vihdoin Kälviälle, kertaa Kirsi elämänkiertoaan. Keski-Suomesta löytyi rinnalle aviomies Erkki ja lapsista kolme syntyi Kokkolassa, nuorimmainen Kälviällä. - Kälviällä olin kunnalla työsuunnittelijana pari vuotta ja tuurailin pariinkin otteeseen Kälviän Seudun Sanomissa. Nyt on kymmenen vuotta tullut täyteen vapaa-aikasihteerinä, Kirsi laskeskelee. Kälviällä Kirsi Hänninen on tuttu henkilö. Taitaa olla kunnanjohtajasta heti seuraava joka mediassa on näyttävimmin esillä. Eikä syyttä. Kirsi laittoi virassaan tuulemaan ja jälkeä onkin syntynyt. Kun aloitin vapaa-aikasihteerinä, päätin koota eri alojen voimavarat yhteen. Tällä hetkellä meillä on kunnan piirissä paljon sellaistakin toimintaa mitä välttämättä muualla ei mielletä kunnan toiminnaksi, pohtii Kirsi Hänninen ja jatkaa – Meillä on laaja yhteistyöverkosto joka mahdollistaa sen että esimerkiksi viikon mittaisiin pitäjäpäiviin ei ole vaikeuksia löytää ohjelman järjestäjiä ja suorittajia. Pikemminkin tulossa on enemmän esiintyjiä ja tapahtumia, kuin päiviin saadaan mahtumaan. Ennakkoluulottomasti ihmiset tuovat uusia ideoita. Vaikka kaikkea ei tietysti pysty toteuttamaan, ainakaan heti. Täällä on niin paljon hyviä ihmisiä jotka haluavat puhaltaa yhteiseen hiileen ja talkootyö on kunniassa. Se on oikeaa Käläviäläisyyttä, isolla kirjaimella, hän sanoo. Kirsi Hänninen puhuu vaatimattomasti hyvistä ihmisistä, mutta totuuden nimissä kyllä hyvätkin ihmiset vaativat kokoonkutsujaa ja innostajaa ja sellainen juuri on Kirsi. Hänen ansiostaan voidaankin hyvällä syyllä puhua kaikki raja-aidat ylittävästä yhteistyöstä. Oli sitten kysymys lapsista, nuorista, aikuisista tai vanhuksista, puolueiden toimijoista, kirkkokuntien yhteistyöstä, ja tietysti yhdistykset kuten maa- ja kotitalousnaiset, metsästysseurat ja kyläyhdistyksen jne. Sektori on laaja ja toimintakenttä valtava. Mutta mistä ihmeestä riittää energiaa ja voimaa ihan kaikkeen? - No tietysti tämä työ on valtavan rikasta. Työn vaihtuvuus tuo energiaa. Päivittäin saa olla niin monien erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Kahta samanlaista päivää ei taatusti ole. Aamulla kun työhön lähtee, ei välttämättä tiedä mitä päivä tulee sisällään pitämään, pohtii Kirsi. Energian lähde on myös perhe. – Niin minulla on neljä lasta ja aviomies. Se on rikkautta. Ja olen myös mummu, valloittavalle tyttärenpoika Tomille. Tomi on 2,5-vuotias vesseli ja mummun silmäterä. Sain olla mukana Tomin syntymässä ja vieläkin tulee tippa silmään kun sitä hetkeä ajattelee. Taisimme silloin itkeä kaikki kätilöä myöten, sanoo Kirsi silminnähden liikuttuneena. Perheen lisäksi kuoro on Kirsin sydäntä lähellä. – Tässä työssä ei juuri ehdi mitään harrastamaan mutta kuorotoimintaan osallistumisesta en tingi. Kälviän Viihdekuorossa on niin paljon samoin ajattelevia ihmisiä, että harjoituksista on muodostunut viikon kohokohta. Kuorolaisista olen saanut paljon uusia, hyviä ystäviä. Ja tietenkin laulaminen on ihanaa. Luulen, että nappiin onnistunutta esitystä voisi verrata onnistuneen urheilusuorituksen tuottamaan mielihyvään, ylistää Kirsi harrastustaan.. Mutta mitäpä tuo tulevaisuus energiselle vapaa-aikasihteerille kun kuntaliitos astuu voimaan vuodenvaihteessa. - Eletään jännittäviä odotuksen aikoja. En pelkää tulevaisuutta. Se tuo tullessaan sitä mitä on tarkoitettu. En tiedä vielä tulevasta toimenkuvastani, olen kyllä esittänyt toiveena kulttuurityön, mutta varmasti luvassa on joka tapauksessa mielenkiintoisia haasteita, sanoo Kirsi päättäväisesti. Pitäjäpäivät ovat ovella. Mitä uutta? – Ehdottomasti grafiikan näyttely Voimaviivoja on mediassa varmasti näkyvin juttu. Esa Riippaa olen avustanut näyttelyn kokoamisessa. Näyttää siltä että saamme tänne Kälviälle Suomen tunnetuimpia grafiikantekijöitä Outi Heiskasesta lähtien. Ja Tallarit on tulossa, sekä Matti Korkiala ja kahden CD- julkistamiset, Kirsi oikein innostuu ja toppuuttelen että palataan niihin pitäjäpäiviin sitten kun synttärikahvit on ensin nautittu. Ne kahvit juodaan sitten vapaa-ajantalolla ensi lauantaina klo 13-16. – Yhteistyötahot ovat luvanneet ohjelmaa. Ja se pitää sisällään varmasti musiikkia, sanoo Kirsi Hänninen, puuhanainen parhaimmasta päästä. (kh)

Monta naista, monta tarinaa äitienpäivämusikaalissa
Taisi olla täysi tusina tarmokkaita naisia joiden ansiosta tämänvuotinen Äitienpäivämusikaali tehtiin. Lisäksi mukana oli joukko aktiivisia, tanssivia ja laulavia nuoria. Musikaalin ideana oli lääkärin vastaanotto jonne liuta naisia saapui vaivoineen ja elämäntarinoineen. Monta naista, monta tarinaa. Ja lisää tarinoita ja roolimalleja löytyi naistenlehdistä ja niiden luomista naishahmoista. Salla Hautakangas oli parkettikosmetologina, siivoojana, yhdistäen taustatiedot naisiin, potilaisiin. Monia herkullisia henkilöitä olikin saapunut vastaanotolle kuten esim. Maria Magdaleena, naispappi, Paskalammennevan Marketta Irmeli, paikkakunnan epävirallinen siveydenvartija, Tukholmasta huvilalle raatamaan saapunut Vivian Valgren, jonka mottona oli; Kiva palata syksyllä jälleen työn pariin kun ei ole kesälläkään jouten ollut. Nuorta polvea edusti Vanessa, muodin orja, pissis Nessa. Musikaalin viestinä taisi olla että päätoimiseksi naiseksi älä rupea, naisesta on muuksikin kuin vain siivouskykyiseksi rintarauhaspariksi. Hulvattomia johtopäätöksiä ja myös vakavaa ajattelemisen arvoista asiaa oli tarjolla. Vakavammasta päästä taisi olla koulukiusatun lääkärinaisen ajatukset, ikuinen, huonon omantunnon kanssa taistelu, kun ei ehtinyt eikä jaksanut enää neljättä kertaa vuorokaudessa vierailla vanhan, dementoituneen äidin luona. Katsomossa taisi samojen asioiden kanssa painiskelevia naisia istua toinen mokoma. Roolihahmoja musikaalissa oli ehkä liikaakin, vähemmästä olisi saatu enemmän irti. Äitienpäivän herkistämänä eniten mieleen musiikkiesityksistä jäi Pirkko Hautamäen Almaz, onnen lapsi. Merja Ojan Sinä olet taivas, minä olen maa. Eva Nissilän Syvälle sydämeen sattuu. Marjut Torpan I don´t know how to love him. Nuorten räppi Romeo ja Julia oli myös hyvä veto. Unohtamatta, Anniina Annalan säveltämää, sanoittamaa ja esittämää Vaikka maailman ääriin. Käsikirjoituksen musikaaliin oli laatinut Salla Hautakangas. Ohjaus Päivi Laihorinne-Björkbacka. Musiikista vastasi Tapani Riipan orkesteri. Äänet ja valot Av-team. Musiikin harjoitukset Kirsi Koivisto. (kh)

 

Suomen sodan taistelupaikkoja on myös Kälviällä
Kälviän Kotiseutuyhdistys ja Kälviän Suomen sodan 200v. työryhmä toteuttavat yhteistyönä polkupyöräretki Suomen sodan muistomerkeille lauantaina 24.5. Retken aikana tutustutaan taitelupaikkoihin ja sodan historiaan 200-vuotta sitten. Lähtö lauantaina klo 10 Kälviän urheilukentältä. Ohjelmassa tutustuminen Rytilammen taitelupaikkaan, Valkiasuon kahakkapaikkaan. Matkan varrella suodaan kahvit Peltokorven koululla ja retki päättyy n 12.50 hartaushetki Kuokkamäen pellolla. Pellolla on Venäläisten sotialiden hauta. Matkan aikan paljatetaan myös informaatiotaulut Rytilammelle ja Kuokkamäkeen. Retken aikana Kälviän Kotiseutuyhdistyksen jäsenet kertovat eri kohteista. Matkan kokonaispituus n.20 km. Nyt on oiva tilaisuus tutustua Kälviän historiaan!

 

LUE LISÄÄ UUTISIA KÄLVIÄN SEUDUN SANOMISTA Uusi lehti ilmestyy aina torstaisin.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Teitä päällystetään Kälviällä ja Ullavassa
Teppo Rekilä ympäristökeskuksen johtoryhmään
Pitäjäkirja Kälviästä?
ym.